Mitä tapahtuu valaistumisen hetkellä?

Voidaanko määrittää hetki, jolloin valaistuminen tapahtuu? Mitä sillä hetkellä tapahtuu?

”Minä olen herännyt.” – Buddha

Valaistumisen hetkellä ego palaa pois. Todellinen itse, valaistunut tietoisuus, virtaa jatkuvasti lävitsemme, mieli ei enää ole samaistunut luomiinsa muotoihin. Nämä muodot voivat olla ajatusmalleja, toimintapoja, uskomuksia, harhaluuloja. Ne voivat ponnahtaa esiin alitajunnastamme, vangita meidät edes sitä itse huomaamattamme, elää kauttamme. Vain harjoittamalla äärimmäistä tietoista läsnäoloa, meidän on mahdollista havaita nämä todentuntuiset kuvitelmamme ja purkaa niiden vaikutukset meistä. Silloin Itse voi hengittää vapaana ja todellisena. Läsnäolo toteutuu vääjäämättömästi, nykyhetki avautuu uudenlaiseksi mahdollisuuksien universumiksi.

Avaudumme energiajatkumoksi, tunnemme tietoisuuden virtaavan meihin, meissä ja meistä ympäristöömme. - Voidaan ajatella olevan tietty hetki, jolloin valaistuminen tapahtuu: tämä hetki, NYT! Valaistuminen on mahdollista vain tässä hetkessä, ei koskaan tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Valaistuminen on olemisen tila, joka ei rajoitu tiettyihin olosuhteisiin tai ulkoisiin tapahtumiin. Kun koet itsessäsi valaistumisen, koet sen kaikkialla ympäristössäsi. Aistit ihmisissä heidän valaistuneen todellisen itsensä, joka saattaa piillä kaiken pelon ja lumouksen alla. Kun kommunikoit, kohtaat heidän todellisen itsensä.

Valaistumiseen on tietysti olemassa erilaisia näkökulmia. Jotkin opettajat opettavat kaikkien ihmisten jo olevan valaistuneita. Tällöin viitataan meissä kaikissa olevaan todelliseen, valaistuneeseen itseemme, todelliseen minäämme. Tämän jo perillä olevan tietoisuuden aktualisoimisen ja oivaltamisen taso vaihtelee ihmisillä. Olemme unohtaneet alkuperämme ja vajonneet uneen. Kun kyseenalaistamme maailmankuvamme ja havaitsemme mahdollisuuden erilaisille olemassaolon tasoille, voimme alkaa purkaa suodattimia ja uskomusjärjestelmiä, jotka olemme itse luoneet tai imeneet ympäristöstämme meihin. Tarvitaan vain pieni, herättävä impulssi, joka lähettää meidät matkaan. Tuon alkusysäyksen jälkeen olemme polulla, peruuttamattomasti.

Valaistumisen oivaltaminen ei tapahdu vain mielessä, älyllisellä tasolla. Valaistuminen on kokonaisvaltainen oivallus, todellisuuden tajuaminen. Mielen oivallukset ovat vain osa tätä kaikenkattavaa kokonaisoivallusta.

Jotkut ihmiset sanovat, jopa henkiset opettajat, että mitään valaistumista ei ole olemassakaan. Että ei ole mitään päämäärää, mitään saavutettavaa. Että kaikki on jo tässä, kaikki on jo täydellistä. Tämä näkökulma sisältää perustavanlaatuisen virheen: se poistaa yksilöltä vastuun omasta tietoisuudestaan. Tekojemme vaikutukset palaavat meille. Jos ajattelemme olevan samantekevää, oman tietoisuutemme tilan kannalta, mitä teemme, voimme oikeuttaa tällä kaikenlaiset teot tai tekemättä jättämisen. Tämä ajatus henkisyydestä ikään kuin vetää maton omien jalkojensa alta, silloin ei ole mitään tarvetta muuttua tai tulla miksikään. Voi vain elää omaa, egoistista elämäänsä ilman vastuuta sen seurauksista. Tämä ajatus selvästikin kumpuaa egosta, eikä valaistuneesta itsestä.

Paradoksaalisesti on totta, että meidän ei tarvitse tulla miksikään tai olla jotain muuta. Todellinen itsemme on jo valaistunut. Kun puramme egon rakenteet, jotka estävät meitä oivaltamasta todellisen itsemme, saavutamme valaistumisen. Todellinen itse on aina valaistumisen tilassa, kun taas meissä vallitseva oivalluksen tila ei välttämättä ole sitä tavoittanut. Kun poistamme egon kahleet, voimme olla sitä, mitä aina olemme jo olleet.

Lääkkeet, päihteet ja Itsen oivaltaminen

Lääkeriippuvuudesta ennaltaehkäisevään hoitoon

USA:ssa ihmisiä kuolee enemmän reseptilääkkeisiin kuin auto-onnettomuuksiin tai huumeisiin. Kipulääkkeiden väärinkäyttö on muuttunut erittäin yleiseksi. Tutkimusten mukaan yli puolet amerikkalaisista käyttää säännöllisesti reseptilääkkeitä. Lääkefirmojen aggressiivinen suoramainonta sekä haittavaikutusten peittely ovat aiheuttaneet paljon onnettomuuksia. Myös julkkisten tarjoama esimerkki, lääkkeiden yleistyneen väärinkäytön aiheuttamien kuolemien muodossa, saa kyseenalaistamaan ylenpalttisen lääkkeiden syömisen parantavan voiman.

Ihmisen mielellä on uskomaton voima. Ajatustemme ja elintapojemme vaikutukset heijastuvat kehoomme ja hyvinvointiimme. Mitä kielteisemmissä ajatuksissa pyöriskelemme, sen enemmän niiden vahingollinen vaikutus heijastuu kehoomme. Kun kunnioitamme ja rakastamme itseämme kaikille tasoille, emme laiminlyö mitään osa-aluetta itsestämme. Lääkkeillä on mahdollista hoitaa tehokkaasti vakavia sairauksia. Ne saattavat olla todella tarpeellisia ja kullan arvoisia. Kuitenkin, jos laiminlyömme jatkuvasti oman hyvinvointimme ja tämän johdosta terveytemme heikentynyttä tilaa pyritään ehostamaan lääkkeillä, saatamme menettää enemmän kuin saamme jatkuvasta pillerin popsimisesta.

Monet ennaltaehkäisevät menetelmät, omasta yleiskunnosta ja terveydestä huolehtiminen, tunteiden ja mielen tasapaino yhdistettynä henkiseen harjoitukseen kantavat varmasti hedelmää. Pitkällä tähtäimellä oman hyvinvoinnin kannalta ne antavat parhaat mahdolliset siunaukset. Ja aina on mahdollista tehdä henkistä harjoitusta, oli oma fyysinen kunto ja terveys minkälainen tahansa.
-Joogaa voi harjoittaa vaikka istuisi pyörätuolissa. Niin kauan kuin hengität, voit meditoida. Aina on mahdollista avautua tietoisuudelle ja antaa sen energian virrata kauttamme.

Tajunnan laajentaminen
60 – luvulla alkaneen kukkaisvallankumouksen mullistava vaikutus näkyy yhä yhteiskunnassamme. Ihmiset vapautuivat konservatiivisuuden kahleista erilaisin radikaalein menetelmin: vapaa rakkaus, rauhanaate, musiikki, yhteisöllisyys sekä huumeet toimivat menetelminä tässä yhteiskunnallisessa liikkeessä. Etsittiin erilaisia menetelmiä tajunnan laajentamiseen ja vapauttamiseen. Ajateltiin, että mieli oli sysättävä pois totunnaisilta, jähmettyneiltä ja kaavamaisilta radoiltaan. Näin etsittiin uusia ulottuvuuksia luovuuden ja olemassaolon kokemiseen. Edelleen toiset ihmiset pyrkivät laajentamaan tajuntaansa huumeiden avulla. Lsd:tä on käytetty myös terapiassa, vapauttamaan alitajunnan kahleet ja tuomaan esille meille arkitietoisuudessa kätkettyjä maailmoja. Jotkut meistä ajattelevat huumeiden avaavan myös henkistä prosessiamme ja toimivan korkeamman voiman palveluksessa.

Toimivatko huumeet sitten henkistä prosessiamme avaavina katalyytteina, nopeuttaen tietoisuutemme avautumista? Jos vertaamme huumeiden aikaansaamaa vaikutusta tietoiseen läsnäoloon tässä hetkessä, havaitsemme merkittäviä eroja. Huumeiden vaikutukseen sisältyy aina tietynlainen illuusio, harso joka erillistää meidät ykseydestä. Voimme kuvitella kaikenlaista, kuitenkin todellinen läsnäolo tässä hetkessä, ilman  mitään erillistävää tekijää on kokonaisvaltainen, eheyttävä ja autuaaksitekevä kokemus. Se ei kaipaa mitään ylimääräistä, päinvastoin. Kaikki ulkoiset aineet estävät meitä aistimasta todellisuutta tässä hetkessä. Ne antavat tajunnallemme impulssin johonkin suuntaan, samalla kuitenkin vääristäen havaintokykyämme ja todellisuuskäsitystämme. Ne tarjoavat harhan, johon uppoutua. Kuitenkin, puhdas läsnäolo ilman kemikaaleja tai muita hallusinogeenejä on aina paras olemassaolon muoto. Sen sijaan että pyrkisimme pois todellisuudesta, paeten sitä mitä meissä on, tulee meidän kohdata kaikki se mitä sisällämme on. Parempi keino tähän on tietoinen läsnäolo, meditaatio. 

Kuva: Neil Palmer/CIAT

Tietoinen läsnäolo

Tietoisuuden voima

Kun tulemme tietoiseksi omasta itsestämme, omasta kehostamme, tunteistamme ja mielen sisältämistä ajatuksista, voimme huomata paljon sellaista, mikä ei kenties olekaan lähtöisin todellisesta itsestämme. Uinumme tässä olotilassa, kunnes tietoisuudesta tuleva impulssi herättää meidät, antaen meille alkusysäyksen kohti oman, todellisen itsemme tiedostamista. Varsinainen työ alkaa silloin: oman kehon, tunteiden ja ajatusten haltuunotto. Kaikki tuo erilaisiin muotoihin sitoutunut energia meissä sisältää paljon sellaista, mitä emme todellisuudessa tarvitse. Harjoittamalla tietoista valintaa voimme tulla omaksi itseksemme. Ajatus omaksi itseksi tulemisesta on paradoksi: Me olemme jo se, miksi haluamme tulla.

Kun tiedostamme mitä olemme valinneet persoonaamme, kokoelmaan erilaisia uskomuksia, ajatus –ja toimintamalleja, voimme havaita oman keinotekoisen luomuksemme. Nämä käyttäytymismallit ja mielipiteet ovat integroituneet syvälle alitajuntaamme, minkä johdosta niitä on vaikea erottaa todellisuudesta. Todellinen valaistunut itsemme on täysin vapaa tästä kaikesta. Persoonallisuuden avulla oikeutamme oman egoistisen käytöksemme. Näemme toimintamme ikään kuin luonnollisena, nojautuen alitajuntaamme tallentuneisiin mekanismeihin. Nämä mallit saattavat periytyä vanhemmiltamme tai juontaa juurensa jo varhaisessa lapsuudessamme aiheutuneista kokemuksista.

Pystyessämme tunnustamaan oman erehtyväisyytemme, voimme alkaa työstää näitä menneisyyden aikaansaamia muistijälkiä. On mahdollista purkaa keinotekoisesta persoonastamme niitä piirteitä, jotka häiritsevät meitä. Kenties ne ovat joskus olleet tarpeellisia, tällä hetkellä ne kuitenkin saattavat sitoa energiaamme aivan turhaan. Irtautumalla menneisyyden aikaansaamista ehdollistumista voimme olla vahvemmin läsnä tässä hetkessä ja aistia todellisuuden – ilman menneisyyden värittämää ja kenties vääristämää suodatinta.

Läsnäolon taito
Läsnäolossa et tarvitse mitään ylimääräistä. Tämän hetken ulkopuolella ei ole mitään, mitä tarvitsisit. Kun mielesi ei enää jahtaa haaveita, joita uskot tarvitsevasi ollaksesi onnellinen, voit olla tässä. Kun alitajuntasi ei enää kuormita sinua menneisyyden painolastilla, voit olla tässä. Jokainen hengenveto on ainutlaatuinen, täydellinen kokemus. – Jos olet irrottava sen mikä sinua kahlitsee, olemassaolo muuttuu yksinkertaiseksi ja kauniiksi.

Jokainen hetki on mahdollisuus: mahdollisuus moninkertaistaa läsnäolon määrä tuomalla huomio tähän hetkeen. Keskittymällä aistimme terävöityvät ja heräämme hiukan lisää. Jokainen henkäys tarjoaa mahdollisuuden tuoda huomio tähän hetkeen. Läsnäolon kasvaessa kyky antautua paranee. Voit lopettaa pinnistelyn ja antautua yhä suuremmille energiavirroille kulkea kauttasi. Sinulla on lupa antaa itsesi rentoutua ja parantua kaikesta, mikä estää olemasta tosi itsellesi. Myös oma, todellinen itsesi kunnioittaa läsnäoloasi ja huomiotasi – se siunaa sinua alati uudella voimalla.

Valaistuminen ei tapahdu sattumalta. Se on äärimmäisen tietoinen, johdonmukainen prosessi. – Ja samaan aikaan suurin ihme! Mitä sinun tulisi tehdä, valaistuaksesi? Valaistuminen tapahtuu väjäämättä. Kuitenkin, se vaatii täydellistä omistautumista valaistumiseen. Sen on oltava korkein päämääräsi. Tietoisuuden on läpivalaistava kaikki toimintasi, joka hetki.

Miksi tavoitella Valaistumista?

Buddhan mukaan takertuminen vääriin näkökulmiin synnyttää kärsimyksen. Oma ajattelumme ja valintamme siis synnyttää turhautumisen. Jos vapaudumme pakonomaisista pyrkimyksistä, tavoittelusta takertuneena tiettyyn lopputulokseen, saamme kaiken. – Kaiken mitä todella tarvitsemme, mitä emme ole osanneet edes kuvitella. Onnellisuus on läsnä tässä hetkessä. Tarkastelemalla näkökulmiamme ja päästämällä irti kaikesta, mikä estää meitä olemasta onnellisia juuri nyt, saavutamme todellisen päämäärämme: olemme jo perillä!

Valaistunut tietoisuus on alati läsnä – riippumatta olosuhteistamme, haluista, tapahtumista tai toisista ihmisistä. Jokainen hetki on mahdollisuus tiedostaa oma itse. Kun luotamme itseemme ja elämän tarkoituksenmukaisuuteen, jokainen hetki on valtava siunaus. Valaistunut tietoisuus avaa sydämen, se täyttyy rakkaudella. Kun annamme sen virrata eteenpäin, tunnemme autuuden ja olemassaolon ihmeen –sulamme rakkauteen.

Miksi tavoitella valaistumista?

Mitä hyötyä valaistumisesta oikein on? Valaistuminen on jokaisen ihmisen tärkein tehtävä. Kaikki elämässä tapahtuva kuuluu siihen. Jokaisen elämän oppiläksyn on tarkoitus johdattaa meitä kohti valaistumista. Kaikki vähäpätöisimmätkin, vähiten meitä kiinnostavat asiat elämässämme voivat johdattaa meitä kohti valaistumista. Ne voivat auttaa meitä oivaltamaan kokonaisvaltaisesti mitä olemassaolo oikein on. Mitä piilee tunteiden, ajatusten, mielikuvien ja oletustemme alla? Kuinka voimme tavoittaa sen, mitä jo olemme syvällä sisällämme? Mikä meidät pitää erillisenä valaistumisesta?

Valaistuminen on eräänlainen tabu. Monet ihmiset ovat tietoisesti henkisellä polulla. Kuitenkin ajatellaan: - En minä voisi valaistua. Se on aivan liian kaukaista tai tavoite liian korkealla. Valaistuminen tapahtuu sitten joskus, parempi etten liikaa kiinnitä siihen huomiota.

Vaikka ihmiset kokevat olevansa henkisessä kehitysprosessissa, he saattavat uskoa että olisi jotenkin itsekästä tai itseään muita tärkeämpänä pitämistä, jos tavoittelee valaistumista. Valaistuminen on aihe, josta ihmiset voisivat rohkeammin ottaa selvää ja myös tietoa tulisi olla helpommin saatavilla. Vaatii suunnatonta rohkeutta kulkea kohti valaistumista. Silloin sinun on myönnettävä olevasi valmis kohtaamaan todellisuus: - Et voi paeta mitään, kaikki tuodaan valoon. Tämä itsen oivaltaminen voi tapahtua lempeästi ja armeliaasti, vaikka se joskus onkin tuskallista. Valaistumista voidaan pitää ihmiselämän tärkeimpänä päämääränä. Joten miksi emme pyrkisi avaamaan tietoisuuttamme kohti todellista itseämme? Valaistunut itse on luonnollinen, todellinen oma itsemme. Se on aina ollut meissä ja tulee aina olemaan. Sen puoleen kääntyminen varmasti palkitsee: se muuttaa elämäsi! 

Voit kysyä, onko valaistuminen mahdollista? Antaako se meille vain utopistisia päämääriä, joita tavoitellessamme vain kärsimme riittämättömyydestä? Tulemmeko tuskallisen tietoisiksi omista puutteistamme ja vioistamme, näemmekö selvemmin tuon kuilun, joka erottaa meidät valaistumisesta? Onko mitään järkeä pyrkiä kohti valaistumista, kun oma inhimillisyytemme ja keskeneräisyytemme saattaa tuntua olevan valovuosien päässä siitä?

Parasta mitä voimme tehdä, onkin hyväksyä itsemme täysin, juuri sellaisena kuin olemme tässä hetkessä. Hyväksyä omat puutteemme, vajavaisuutemme ja epäonnistumisemme. Ja samalla myös nähdä omat taitomme, onnistumisemme ja hyvät puolemme. Kun hyväksyt tämän kaiken, sinun ei tarvitse yrittää muuttaa mitään. Voit vain olla läsnä ja hyväksyä kaiken, sinun ei tarvitse yrittää muuttaa mitään. Silloin kokemus omasta itsestä alkaa muuttua. Tiedostat, että et olekaan tuo mielessäsi asuva kuva omasta itsestäsi, vaan jotain paljon suurempaa. Olet osa valtavaa kokonaisuutta, joka itsessään on jo täydellinen. Kaikki tuo keskeneräisyys itsessämme ja maailmassa antaa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Se antaa meille jotain mihin suunnata energiamme ja minkä parissa työskennellä.

Ja kun uskomme väjäämättömästi valaistumisen olevan mahdollista, se myös muuttuu siksi. Vähitellen, askel askeleelta, kuljemme lähemmäksi päämääräämme. Kunnes huomaamme olevamme perillä.

Mitä on tietoisuus?

”Hei, mitä on olla vapaa?”

– Dave Lindholm

Yritys määritellä valaistunutta tietoisuutta sanoilla on kuin yrittäisi määritellä äärettömyyttä… Kuin yrittäisi tavoittaa sen alati muuttuvaa, virtaavaa ja rajatonta olemusta muotojen avulla. Valaistuminen on niin kokonaisvaltainen kokemus, että sanallinen informaatio on tavoittava vain aavistuksen sen olemuksesta. Kuitenkin, myös sanat kuljettavat energiaa. Ne ovat enemmän kuin pelkkiä käsitteitä, niiden kautta voi välittyä jotain, mikä on sanojen tuolla puolen. Ne voivat toimia vihjeinä ja avata yhteyksiä, paljastaa meille jotakin, mikä on niiden takana. Sanojen antamat kosketukset tietoisuuteemme voivat avata väylää, jonka kautta valo voi kulkea lävitsemme. Kun annamme tuon valon laskeutua tietoisuutemme kautta jokapäiväiseen toimintaamme, tähän hetkeen, vuorovaikutukseemme, mihin tahansa suuntaammekin huomiomme, voimme toimia tietoisuuden johdatuksessa. Tietoisuuden joka ravitsee ja energisoi.

Mitä on valaistuminen?

Valaistunut itse on vailla pelkoa, kaunaa ja vihaa. Valaistunut tietoisuus on sulautunut kaiken olevaisen alkulähteeseen. Valaistumisen tila on täynnä onnea, autuutta ja iloa. Se on jatkuvan oivalluksen tila, jossa ei ole erillisyyttä. Selkeä tietoisuus kulkee jokaisen solun lävitse. Tietoisuus sulautuu ytimessämme asuvaan Kristus/Buddha –luontoon.

Tietoinen mieli synnyttää tarpeen: tarpeen herätä, nousta ylös tietämättömyyden suosta. Vapautunut mieli on universaalin tietoisuuden instrumentti. Se toimii kokonaisvaltaisesti ja  selkeästi hengen palveluksessa. Ketään syrjimättä tai halveksimatta se antaa itsensä kokonaisuuden palvelukseen. Valaistunut tietoisuus sammuttaa elämänjanon: halun takertua materiaan, aistinautintoihin, asioihin ja kokemuksiin. Silloin uusi taivas näyttäytyy: jokainen päivä on lahja. Jokainen hetki on siunaus. Kun arvostamme tätä siunausta ja hyväksymme kaiken mitä se sisältää, olemme valmiita.

Täydellinen antautuminen vapauttaa meidät: jumalallinen vuoristopuro virtaa lävitsemme. Tällöin uskomaton selkeys, itsen ja ympäristön tiedostaminen mahdollistaa valinnan. Valinnan, joka tapahtuu joka hetki epäitsekkäästi, kokonaisuuden (myös oman itsen) hyvinvointiin tähdäten. Voimme valita parhaan mahdollisen toimintatavan jokaisessa tilanteessa. Tietoisuutemme kehittyessä yhä enemmän mahdollisuuksia avautuu ulottuvillemme; se mikä aikaisemmin tuntui mahdottomalta, voi muuttua meille jokapäiväiseksi.

Tietoinen olemassaolo

Valaistunut itse ei ole ilmoittava itsestään, ennen kuin ihmisen persoona on kehittynyt tiettyyn pisteeseen asti. Hienovaraisten vihjeiden avulla ihminen löytää yhä uusia ihmetyksen aiheita:  –yhteensattumia, telepatiaa, vieraassa maassa, tuntemattomien keskellä vastaan kävelee vanha tuttu… Psykologian uranuurtaja Carl Jung kutsui ilmiötä synkroniteetiksi. Se koostuu kokonaisuuden sisällä tapahtuvista näkymättömistä yhteyksistä, alitajuisen yhteyden näyttäytymisestä, ykseydestä joka vallitsee kaikkeudessa. Pienet, merkityksettömiltä vaikuttavat sattumat vihjaavat suuresta kokonaisuudesta, korkeammasta voimasta joka myötävaikuttaa kaikkeen mitä elämässämme tapahtuu.

Kun ihmisen kokemusmaailma avartuu, hän alkaa erottaa tavallisten kokemustensa joukosta henkisiä kokemuksia. – Hetkiä, tilanteita, tapahtumia, jolloin koet olevasi vahvasti läsnä. Hetkiä jolloin todella koet eläväsi, jolloin energia virtaa vahvasti sinussa. Sulaudut elämän ihmeeseen ja nautit olemassaolosta täysin siunauksin! Tämä hetki on täydellinen, se herättää sinussa kokemuksen olemassaolon kauneudesta ja merkityksellisyydestä. Kokemuksen laannuttua sinussa herää kenties uteliaisuus ja kiinnostus henkisiä kokemuksia ja ajattelutapoja kohtaan. Alat janota ja ehkä jopa metsästää näitä henkisiksi nimeämisiä kokemuksia. Ne tarjoavat sinulle aavistuksia kaiken käsittävästä ykseydestä. Valitettavan usein mukaan tulee myös arvottaminen, jolloin luokittelemme henkisiä asioita paremmiksi kuin muut. Ajattelemme “henkisten” ihmisten olevan jotenkin tärkeämpiä tai parempia kuin muut. Silloin helposti ylenkatsomme toisia ja heidän omaa, ainutlaatuista elämäänsä. Saatamme synnyttää kahtiajakautuneen ajattelutavan, jossa arvotamme ihmisiä ja asioita niiden “henkisyyden” pohjalta. Tällöin menetämme kosketuksen todelliseen itseemme. Todellinen itsemme hyväksyy kaiken ja kohtaa kaikki elävät olennot myötätuntoisesti.

Valaistuneelle tietoisuudelle ei ole olemassa mitään, mikä ei olisi henkistä. Jokainen hetki, jokainen hengenveto on henkinen kokemus. Tunnemme kaikkialla virtaavan hengen, energian joka elävöittää meidät ja kaiken olemassa olevan. Jokainen ihminen edustaa meille tätä olemassaolon henkistä aspektia, olipa ihmisen olotila minkälainen tahansa. Valaistuneelle ihmiselle elämä on jatkuvaa henkistä kokemusta, jokainen hetki näyttäytyy täyteläisenä ja pyhän energiavirran kyllästämänä. Kunnioitamme kaikkea ja löydämme itsemme kaikesta. Kun saamme yhteyden omaan todelliseen itseemme, näemme oman todellisen itsemme myös muissa ihmisissä, ympäristössämme, luonnossa, koko universumissa, kaikkialla.