Mitä tapahtuu valaistumisen hetkellä?

Voidaanko määrittää hetki, jolloin valaistuminen tapahtuu? Mitä sillä hetkellä tapahtuu?

”Minä olen herännyt.” – Buddha

Valaistumisen hetkellä ego palaa pois. Todellinen itse, valaistunut tietoisuus, virtaa jatkuvasti lävitsemme, mieli ei enää ole samaistunut luomiinsa muotoihin. Nämä muodot voivat olla ajatusmalleja, toimintapoja, uskomuksia, harhaluuloja. Ne voivat ponnahtaa esiin alitajunnastamme, vangita meidät edes sitä itse huomaamattamme, elää kauttamme. Vain harjoittamalla äärimmäistä tietoista läsnäoloa, meidän on mahdollista havaita nämä todentuntuiset kuvitelmamme ja purkaa niiden vaikutukset meistä. Silloin Itse voi hengittää vapaana ja todellisena. Läsnäolo toteutuu vääjäämättömästi, nykyhetki avautuu uudenlaiseksi mahdollisuuksien universumiksi.

Avaudumme energiajatkumoksi, tunnemme tietoisuuden virtaavan meihin, meissä ja meistä ympäristöömme. - Voidaan ajatella olevan tietty hetki, jolloin valaistuminen tapahtuu: tämä hetki, NYT! Valaistuminen on mahdollista vain tässä hetkessä, ei koskaan tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Valaistuminen on olemisen tila, joka ei rajoitu tiettyihin olosuhteisiin tai ulkoisiin tapahtumiin. Kun koet itsessäsi valaistumisen, koet sen kaikkialla ympäristössäsi. Aistit ihmisissä heidän valaistuneen todellisen itsensä, joka saattaa piillä kaiken pelon ja lumouksen alla. Kun kommunikoit, kohtaat heidän todellisen itsensä.

Valaistumiseen on tietysti olemassa erilaisia näkökulmia. Jotkin opettajat opettavat kaikkien ihmisten jo olevan valaistuneita. Tällöin viitataan meissä kaikissa olevaan todelliseen, valaistuneeseen itseemme, todelliseen minäämme. Tämän jo perillä olevan tietoisuuden aktualisoimisen ja oivaltamisen taso vaihtelee ihmisillä. Olemme unohtaneet alkuperämme ja vajonneet uneen. Kun kyseenalaistamme maailmankuvamme ja havaitsemme mahdollisuuden erilaisille olemassaolon tasoille, voimme alkaa purkaa suodattimia ja uskomusjärjestelmiä, jotka olemme itse luoneet tai imeneet ympäristöstämme meihin. Tarvitaan vain pieni, herättävä impulssi, joka lähettää meidät matkaan. Tuon alkusysäyksen jälkeen olemme polulla, peruuttamattomasti.

Valaistumisen oivaltaminen ei tapahdu vain mielessä, älyllisellä tasolla. Valaistuminen on kokonaisvaltainen oivallus, todellisuuden tajuaminen. Mielen oivallukset ovat vain osa tätä kaikenkattavaa kokonaisoivallusta.

Jotkut ihmiset sanovat, jopa henkiset opettajat, että mitään valaistumista ei ole olemassakaan. Että ei ole mitään päämäärää, mitään saavutettavaa. Että kaikki on jo tässä, kaikki on jo täydellistä. Tämä näkökulma sisältää perustavanlaatuisen virheen: se poistaa yksilöltä vastuun omasta tietoisuudestaan. Tekojemme vaikutukset palaavat meille. Jos ajattelemme olevan samantekevää, oman tietoisuutemme tilan kannalta, mitä teemme, voimme oikeuttaa tällä kaikenlaiset teot tai tekemättä jättämisen. Tämä ajatus henkisyydestä ikään kuin vetää maton omien jalkojensa alta, silloin ei ole mitään tarvetta muuttua tai tulla miksikään. Voi vain elää omaa, egoistista elämäänsä ilman vastuuta sen seurauksista. Tämä ajatus selvästikin kumpuaa egosta, eikä valaistuneesta itsestä.

Paradoksaalisesti on totta, että meidän ei tarvitse tulla miksikään tai olla jotain muuta. Todellinen itsemme on jo valaistunut. Kun puramme egon rakenteet, jotka estävät meitä oivaltamasta todellisen itsemme, saavutamme valaistumisen. Todellinen itse on aina valaistumisen tilassa, kun taas meissä vallitseva oivalluksen tila ei välttämättä ole sitä tavoittanut. Kun poistamme egon kahleet, voimme olla sitä, mitä aina olemme jo olleet.